Holistinen hallintomalli – yritteliään yhteiskunnan yhteyttäjä

Suomi on ollut pitkään ainoa OECD-maa, josta puuttuu valtiollinen vastuuorganisaatio, joka stimuloisi voimallisesti nopeasti kehittyviä paikallisia klustereita niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Johdonmukaisessa klustereiden kehittämisessä Suomi on näin ollen muutamia vuosia jäljessä muita kärkimaita mm. Ruotsia. Onko tässä siis kuilu Suomen kansantalouden kehittämisen infrastruktuurissa?

Klusterimainen toimintatapa on ollut tehokas työkalu maailmalla yritysten ja alueiden kilpailukyvyn kehittämisessä. Toimintamallin hyödyntäminen on kiihtynyt vuosituhannen vaihteesta tähän päivään. Erityisesti tämän tiiviiseen monipolviseen sidosryhmäajatteluun perustuvan toimintamallin on katsottu vauhdittavan mikro- ja pk -yritysten kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistämistä sekä lisäävän alueiden houkuttelevuutta.

Palvelualojen vahvasti kehittyessä kuntarakenteiden uudistumisen myötä, yritysten ja järjestöjen rooli kasvaa. Tarvitsemme toimintamalleja, joissa yhteistyö eri toimijoiden kesken on systemaattista. Tarvitsemme toimintamalleja, jotka huomioivat eri toimijoiden samanaikaisen yhteistyön. Monet maat ovat jääneet kilpailukyvyn kehittämisessään klusteritoimintamallin ensimmäiseen sukupolveen, kun kiivaimmin kehittyneet ovat jo kolmannen polven klustereissa. Meillä Suomessa ei olla päästy edes liikkeelle.

Dynaamisen klusteriryppään ytimessä ovat yritykset, jotka ydinkyvykkyyksiinsä pohjaten kehittävät liiketoimintaansa tiivistäen strategista yhteistyötään valtion, kuntien, akatemian ja järjestöjen kanssa. Tutkimusten mukaan klusterimaista toimintatapaa hyödyntävät yritykset työllistävät tehokkaammin, kasvavat nopeammin ja kansainvälistyvät turvallisemmin. Suomessa on onneksi alueita, joita voimme kansainvälisestikin viedä ylpeydellä maailmalle. Miksi osa alueista on sitten onnistunut kasvun ja kansainvälistämisen pyrkimyksissään?

 

  Vahva kulttuuri luo vahvan perustan kansainväliselle, kestävälle toiminnalle.”

 

Yhä useampi tunnettu sosiologi näyttää olevan sitä mieltä, että toimivan dynaamisen klusterityökalun taustalla on tiivis luottamus, josta on kasvanut itseään suurempi sosiaalinen pääoma ja vahva toimintakulttuuri. Vahva kulttuuri luo vahvan perustan kansainväliselle, kestävälle toiminnalle.

Tulevaisuuden moniulotteisessa toimintakentässä on kuitenkin osattava toimia. On osattava ennakoida mahdollisia uhkia ja mahdollisuuksia. Siksi ennakointimenetelmien hyödyntäminen osana klusterinjohtamisketjua onkin tärkeää. Onko tulevaisuudentutkimus siis se lääke, jota Bob Calvin tarkoitti sanoessaan: ”2000-luku kuuluu niille, jotka osaavat ennakoida tulevaa”.

Suomen pk-yrityksissä on vahvaa osaamista ja luovuutta luoda innovaatioita. Meillä on koulutettuja kilpailukykyasiantuntijoita, jotka osaavat prosessin. Meiltä kuitenkin puuttuu vastuunsa ottava valtiollinen organisaatio ja meiltä puuttuu klusteriasiantuntijoiden rahoitus.

Holistinen hallintomalliviitekehys ja klusterimainen toimintatapa ovat tiimityötä parhaimmillaan, eikä se saa olla vain harvan eliitin hallitsema sana tai joidenkin asiantuntijoiden egon kohottaja. Sen sijaan kehittämistyön tulee olla käytännönläheistä ja yrityslähtöistä. Holistinen hallintomalli parhaimmillaan on yritteliään yhteiskunnan yhteyttäjä ja kansakunnan kilpailukyvyn todellinen vauhdittaja.