Inspiroiva innovaatiopolitiikka on tulevaisuudessa välttämätön yritysten kasvulle ja kansainvälistämiselle sekä maamme kilpailukyvyn vahvistamiselle. Toimintaympäristön muutokset kansainvälistymisen, digitalisaation ja monikulttuurisuuden myötä mahdollistavat erityisesi palvelusektorin pienyrityksille uudenlaisen ekosysteemin. Inspiroiva politiikka edellyttää kuitenkin eri toimialojen dynamiikan ymmärtämistä sekä kehityksen elinkaaren vaiheiden tuntemusta.

 

Viimeisen vuosikymmenen aikana Euroopassa on tehty mittavia toimenpiteitä yritysten kasvun ja yrittäjyyden edistämiselle. Marraskuussa 2007 pidetyssä huipputason kokouksessa eri Euroopan maiden päättäjät allekirjoittavat yhteisen eurooppalaisen innovaatiostrategia sopimuksen, jonka keskeisenä työkaluna sovittiin hyödynnettävän klusterimaista toimintamallia. Samalla lanseerattiin virallisesti unionin uudet innovaatiohankkeet Europe INNOVA ja PRO Inno Europe.

Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Euroopan unioni panosti seuraavien vuosien aikana voimakkaasti erityisesti yrittäjyyden kehittämiseen, pk-yritysten kasvun kiihdyttämiseen ja palveluinnovaatioiden ja ei-teknisten innovaatioiden toiminnan kannustamiseen. Suomi tunnetaan maailmalla vahvojen teknologisten innovaatioiden edellä kävijämaana. Suomella on loistavat edellytykset toimia myös uraauurtavana maana ja yhdistää vahva korkeateknologinen ”hi-tech” kulttuuri ja uudentyyppinen palveluinnovaatioihin perustuva ei-teknologinen ”hi-touch” kulttuuri. Maamme kilpailukykyä ja hyvinvointia lisäävä  ”hi-well” kulttuuri yhdistääkin luovat osaavat ihmiset, ydinkyvykkyyksiin perustuvan palvelun tai tuotteen sekä yrittäjämäisen toimintatavan. Mikro- ja pk-yrityksissämme on loistavia innovaatioita ja tämä innovaatiokyky voi toimia maamme kilpailukyvyn ja tuottavuuden moottorina. Työllisyyden parantamisen yhtenä keskeisenä keinona on yrittäjyyden sielunmaailman ymmärtäminen ja mallin edistäminen.

Tulevassa hallitusohjelmassa tulee valmistella innovaatiostrategia, joka luo uudenlaista tervettä ja kannustavaa ekosysteemiä yritysten kasvulle ja kansainvälistämiselle. Politiikan on huomioitava erityisesti ei-teknisten palveluinnovaatioiden, kuten terveysteknologian, kiertotalouden, liike-elämän palveluiden, naisvaltaisten hyvinvointialojen, käsityöalojen sekä kulttuurialojen kasvattaminen. Luovalle taloudelle on nyt tilauksensa.

 

  Tulevassa hallitusohjelmassa tulee valmistella innovaatiostrategia, joka luo uudenlaista tervettä ja kannustavaa ekosysteemiä yritysten kasvulle ja kansainvälistämiselle.”

 

Innovaatiostrategiassa tulee myös huomioida, miten eri alueilla liikkeelle lähtevät klusterimaista toimintarakennetta hyödyntävät klusteriaihiot lähtevät liikkeelle sekä sen miten yhteyttäminen eri aihioiden välillä etenee. Tämä siksi, että saavutamme laajemman kansainvälisen huomion uudenlaisten, omaleimaisten ja menestyvien klustereiden maana. Se ei ainoastaan herätä kansainvälisten sijoittajien huomiota, vaan edistää tehokkaasti Suomen maakuvan vahvistamista innovaatioiden uraauurtava maana sekä lisää tuottavuuden tasoamme ja kilpailukykyämme.

Olisikin suotavaa, että jo vuosikymmen sitten ehdotettu kansallinen kilpailukykytoimisto voisi aloittaa tehtävänsä päivitetyssä muodossaan. Toimiston perustaminen kun ratkaisee sen ongelman, ettemme olisi enää ainoa OECD-maa, jolta vastuullinen valtion organisaatio puuttuisi. Kansallinen kilpailukykytoimisto voisi aloittaa työnsä ammattitaitoisella asiantuntijajoukolla, sillä kansainvälisesti koulutettuja ja sertifioituja asiantuntijoita on yli sata. Asiantuntija joukon rakenne on myös loistava läpileikkaus elinkeinoelämän, akatemian ja hallinnon eri aloilta, jotka tarjoavat ammattitaitoaan useilla eri osaamisaloilla. Kansainväliset yli rajojen alkaneet orastavat yhteistyö hankkeet klustereiden parissa, osoittavat, että Baltian alueelle on muotoutumassa tiivis osaava ja innokas innovaatio- ja klusteripolitiikan asiantuntijajoukko, joka voi yhteistyössä edistää yhteisiä asioitamme Euroopan unionissa.

Inspiroivan innovaatiopolitiikan on nostettava päätään, jotta suunnitteilla oleva 75% työllisyysaste saavutetaan. Jos olet siis yritysjohtaja, valtion, kunnan, akatemian tai järjestön palveluksessa, mutta koet olevasi asenteeltasi innokas, ajatuksiltasi idearikas ja taidoiltasi ihmeitä tekevä innovaatiopolitiikan asiantuntija, haastan Sinut keräämään tarvittavan kriittisen massan uudistusten toteuttamiseksi ja klusterimaisen toimintamallin tunnetuksi tekemiseksi!