Hyvinvointipalveluiden integrointi näyttää olevan kansainvälinen suuntaus, joka leviää maasta toiseen kuin uusin muoti-ilmiö. Se on ymmärrettävää, sillä rakenteiden raskaus ja jäykkyys, sosiaali- ja terveyshuollon rahoitus ja väestön ikääntymisen haasteet ovat useiden maiden keskeiset ongelmat.

 

Integrointia on poikkeuksetta perusteltu korostamalla sitä, että se parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, tehostaa rakenteiden, prosessien sekä työvälineiden ja menettelytapojen hallintaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisen keskeiset syyt ovat kuitenkin todellisuudessa olleet usein taloudellisia ja integroimalla on tavoiteltu ennen kaikkea palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta. Valmisteilla  olevan sote- ja maakuntauudistuksen keskeisinä tavoitteina ovat integraation syventäminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon osalta. Integraatiolla pyritään vähentämään terveyseroja, vahvistamaan perustasonpalveluita, luomaan yhdenvertaisemmat palvelut, hillitsemään kustannuksia, sekä hyödyntämään digipalveluiden mahdollisuuksia yhdenvertaisempien ja tasa-arvoisempien palveluiden tuottamisessa.

Markkanen kumppaneineen on Keski-Suomen liiton raportissa vuodelta 2014 tarkastelleet mainiosti integraation eri syitä useasta tulokulmasta. He ovat todenneet, että integraatiota tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa monista eri syistä, joista keskeisin on heikommassa asemassa olevien kansalaisten palveluiden turvaaminen. He nostavat myös keskiöön palveluiden vaikuttavuuden parantamisen kustannusten hillitsemiseksi. Huolimatta siitä, että EU:n maaraportit osoittavat, että suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on ollut hyvin integroitua jo nyt ja myös paikalliselle tasolle hajautettua, on keskeisenä haasteena ja heikkoutena ollut nykyisen eriytyneen palvelujärjestelmän osaoptimointi ja monikanavarahoituksen sirpaleisuus. Tätä tukevat myös muut julkisen sektorin ja akatemian asiantuntijat.

Integroinnissa on ensisijaisen tärkeää huolehtia sekä vertikaalisten että horisontaalisten palveluiden integroinnista. Vertikaalinen integraatio on valtionhallinnon siilomaista toimintaa ja sosiaalipuolella tällä ymmärretään palveluiden eri tasojen, valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen toiminnan yhteensovittamista. Terveydenhuollon puolella tavoitteena yhteen sovittaa ehkäisevä työ, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Kunnallishallinnossa tapahtuva horisontaalinen integraatio on eri linjoissa tuotettujen palveluiden yhteensovittamista, niin että ne vastaavat paremmin asukkaiden tarpeita. Tiiviimmällä matrix-tyyppisellä integraatiorakenteella, silloin kun se toteutetaan sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti,  saavutettaisiin monia etuja, kuten palvelujärjestelmän sujuvoittaminen, peruspalveluiden vahvistaminen, hoitojen kustannustehokkuuden lisääminen ja asukkaiden tarpeiden parempi huomioiminen.

 

 Tuottajien toiminnan läpinäkyvyyteen ja vertailtavuuteen voidaan vaikuttaa.”

 

Integraatiolla sujuvoitetaan palvelujärjestelmää, vahvistetaan peruspalveluita, parannetaan kustannusvaikuttavuutta sekä luodaan asiakaslähtöisempi ja joustavampi järjestelmä. Hallituksen esityksen mukaisesti uudessa sote-järjestelmässä maakunnasta tulee vahva järjestäjä. Järjestäjä- ja tuottajavastuu on eriytetty, jotta tuottajien toiminnan läpinäkyvyyteen ja vertailtavuuteen voidaan vaikuttaa. Palveluiden integrointi on asiakaslähtöinen eli palvelut tuotetaan asukkaiden tarpeen mukaan, jotta saavutetaan sujuvammat hoito- ja palveluketjut. Hoito- ja palveluketjuja yhdistetään asukkaiden tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla. Palvelujärjestelmän sujuvoittaminen tuotetaan kolmen pääperiaatteen avulla eli tiivistetään kuntien yhteistyötä, syvennetään sosiaali- ja terveyspuolen yhteistoimintaa sekä eheytetään maakunnan laaja-alaisempaa toimintaa yhdistämällä maakuntien liitoilta tulevia muita palveluita.

Integraatiolla tavoitellaan yhteistyön syventämisen lisäksi kokonaisuuden parempaa jäsentymistä, kuntien mahdollisuuksien kasvattamista, erityisesti terveyden edistämisen saralla, kustannusvaikuttavuuden parantamista sekä hyvinvointivastuun, kansanvallan ja ennaltaehkäisyn lisäämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä siihen tarvittavat rakenteet ovat tulevaisuuden yhteiskunnan tärkeimpiä haasteita. Ikääntyvän väestörakenteen muutokset aiheuttavat lisääntyvässä määrin monisairauksien esiintyvyyttä. Tulevaisuudessa sote –hoitohenkilökunnalta edellytetäänkin enemmän monitoimisuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta ja monitieteellisyyttä. Moniulotteinen strateginen lähestymistapa syventää integraatiota ja sujuvoittaa palvelujärjestelmän käyttöönottoa. Integraation on kuitenkin tapahduttava asteittain.

Alkuun integraatio on varsin rakennevetoinen ja organisaatiolähtöinen, mutta integraation syventyessä moniammatilliset tiimit hiovat yhteistyömuotoja, tekevät säännöllistä suunnittelua ja yhteistyö on jatkuvaa. Syventymisen edetessä tullaan muodostamaan monipalveluyksiköitä ja tehdään yhteisiä palvelusuunnitelmia, ja palvelut toteutetaan yhteisissä prosesseissa. Tiiviin integraation edetessä aloitetaan pidemmälle vietyjä strategisia kumppanuuksia, jonka seurauksena kokonaisjärjestelmien kehittäminen ja täydellinen integraatio toteutuvat. Integraatio on saatava vastaamaan hyvinvoinnin keskeisiin ongelmiin, sillä joitain palveluita voidaan integroida koko ajan, kaikkia palveluita jonkin aikaa, mutta ei kaikkia palveluita koko ajan.

Integraatio vahvistaa peruspalveluita. Integroinnin yksi keskeisistä tavoitteista on terveyserojen kaventaminen. Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen tulee tapahtua vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja parantamalla perustason palveluita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee erityisesti keskittyä ennaltaehkäisyyn, josta tällä hetkellä puuttuu aito toimiva rakenne. Eriytyneet sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat heikosti asiakkailla, joiden avun tarve on pitkäkestoista ja he kärsivät monista hyvinvoinninongelmista. He ovat huono-osaisia, työttömiä, päihde- ja mielenterveysongelmaisia tai vanhuksia. Huono-osaisuus ja hyvinvointivaje siirtyvät sukupolvelta toiselle, mikäli palveluinterventiot eivät toimi tarkoituksenmukaisesti perustasolla. Peruspalveluiden vahvistamisessa valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden korostaminen mahdollistetaan kilpailuttamalla tuottajat tehokkaammin. Parempia palveluita, entistä edullisemmin. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä on todellinen haaste maakunnille. Tämä haaste saavutetaan antamalla oikeat hoidot oikeaan aikaan ja ottamalla käyttöön kustannusvaikuttavimmat hoidot ja palvelut jo perustasosta lähtien. Peruspalveluita voidaan vahvistaa hyödyntämällä digitalisaatiota siten, että sen avulla sujuvoitetaan asukkaiden arkielämää ja taataan samat peruspalvelut kaikille tasapuolisesti. Tietojärjestelmien ollessa yhteensopivia, voidaan tiedolla johtaa ja taata vahvat peruspalvelut.

Integraatio parantaa kustannusvaikuttavuutta. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa markkinat, rahoitus ja tuotanto ovat epäterveessä tilassa eikä panoksiin nähden saavuteta maksimaalisia terveyshyötyjä. Integraatiossa on parannettava rakenteita, prosesseja, työkaluja ja erityisesti johtamista. Kustannusten hallinta toteutetaan integraation lisäksi oikea-aikaisen hoidon, hoidon porrastusten ja digitaalisten ratkaisujen avulla.

 

  Painopistettä on muutettava vastaamaan väestörakenteen tarpeita.”

 

Markkanen ja kumppanit ovat painottavat, että nykyinen terveydenhuollon palvelujärjestelmä on rakennettu ensisijaisesti nuorten ihmisten akuuttien sairauksien, joilla on selkeä syys-seuraus suhde, päätöksenteon maailmalle ja hoitomalleille. Kuitenkin kuntien terveydenhuollon kustannuksista selvästi yli puolet kuluvat kroonisten sairauksien hallintaan. Painopistettä on muutettava vastaamaan väestörakenteen tarpeita. Väestörakenteen tulevat isot muutokset ikääntyneen väestön lisääntyessä velvoittavat tulevat maakunnat pohtimaan rahoituksen riittävyyttä. Ydin rahoituksen riittävyydessä on valintojen tekeminen. Ihmisillä on yhä enemmän toiveita ja haluja käyttää resursseja kuin, mihin ne nykyisellään riittävät. Terveydenhuollolle on haasteena kilpailulliset markkinat, jotka eivät toimi täysin taloustieteen ehdoin, koska markkinoiden tasapainottuminen ei tapahdu hintojen avulla. Kysynnän määrää säädellään jonoilla ja lähetekäytännöillä. Tulevassa sote –uudistuksessa tulee huomioida enemmän rahoituksen tuomat mahdollisuudet kustannusten hillitsemiseksi. Taloudellisia arviointimenetelmiä on hyödynnettävä laajemmin kuin nykyisin tehdään ja varojen käyttö tulee tapahtua oikeudenmukaisemmin. Taloudellinen organisointi on perustuttava toimintatapaan, jossa hoidot ja lääkkeet tuottavat eniten terveyttä pienimmillä kustannuksilla. Integraation yksi keskeisistä tehtävistä on kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen.

Integraatio huomioi paremmin asukkaiden tarpeet. Integraation tavoitteena asukastasolla on nopeampi hoitoon pääsy sekä paremmat ja yhdenmukaisemmat palvelut. Tavoitteena on myös lisätä asukkaiden  itsenäistä pärjäämistä ja ylläpitää parempaa toimintakykyä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua. Uudistetun sote –rakenteen myötä paikallistasolla on paremmat mahdollisuudet terveyttä edistävälle kuntapolitiikalle. Tämä edellyttää myös koulutustoiminnan uudistamista virkamies ja luottamusmies tasolla.

Hallituksen esityksessä on erityisesi huomioitu kansalaisten oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus asukkaiden lähipalveluita vahvistamalla. Tämä toteutetaan sähköisiä ja liikkuvia palveluita lisäämällä sekä palvelulupauksen avulla. Palvelulupaus on uusi valtionhallinnon ohjausväline ja keino, jonka avulla palvelut saadaan oikeudenmukaiseksi ja yhdenvertaiseksi. Palvelulupauksen avulla kehitetään palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Valinnanvapauden lisääntyessä asiakkaiden on kyettävä paremmin vertailemaan annettuja palveluita ja usean sidosryhmän taholta on esitetty, että Suomeen perustettaisiin Ruotsin tavoin laaturekisteri järjestelmä, jonka avulla ihmiset voivat vertailla ostamiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Onnistunut integraatio on aina haaste. Palveluiden integraatio erityisesti paikallistasolla mahdollistaa palveluiden terveyttä edistävän toiminnan. Tavoitteiksi onkin asetettava itsenäisen toimintakyvyn ylläpitäminen. Asiakkaat on myös saatava ottamaan vastuuta omasta terveydestään.