Miksi SOTE-uudistusta tarvitaan?

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto perustuu nykyisin kuntien tai kuntayhtymien järjestämään ja monikavarahoitukseen pohjautuvaan palvelujärjestelmään. Kunnat vastaavat siis sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Ne voivat tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yksin tai muodostaa keskenään kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiirit  järjestävät erikoissairaanhoidon. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään  yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden, erva-alueiden,  eli ns. miljoonapiirin pohjalta. Liian hajautettu järjestelmä, sirpaleinen monikanavarahoitus ja eriarvoiset palvelut on koettu toimimattomaksi tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita ajatellen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää on aloitettu uudistamaan jo 1990-luvulta alkaen, jota nyt Sipilän hallitus uudistaa. Hallituksen esityksessä järjestäjä- ja tuottajaorganisaatiot eriytetään. Maakunta- ja sote-uudistuksessa kootaan yli 400 olemassa olevan paikallis- ja aluehallinnon organisaation järjestelyvastuut 18 maakunnalle. Näin muodostetaan Suomeen ensimmäistä kertaa kolmas hallinnon taso, jonka tuomista mahdollisista eduista käydään varsin värikästä yhteiskunnallista keskustelua. Samalla noin 215 000 henkilötyövuotta siirtyy uusiin, perustettaviin maakuntiin. Uudistuksella on vaikutuksia kaikkiin hallinnon tasoihin niin paikallisesti, alueilla kuin valtakunnallisesti. Rahoituksessa esitetään siirryttäväksi ”kuusilähteisestä” rahoitusmallista ”kaksilähteiseen” rahoitusmalliin. Tuottajille maksettava korvaus perustuisi kapitaatiomalliin suoriteperusteisen mallin sijaan.

 

  Suomalainen ikääntyvä väestö tarvitsee yhä moninaisempia ja yksilöllisempiä palveluita.”

 

Nyt valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon eli ns. sote-uudistusta tarvitaan ikääntyvän väestön, eriarvoisten palveluiden, maan taloudellisen tilanteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tehottomien toimintatapojen vuoksi. Suomalainen ikääntyvä väestö tarvitsee yhä moninaisempia ja yksilöllisempiä palveluita, jotka tulisi toteuttaa tasavertaisesti eri puolilla Suomea alue-erot huomioiden. Tehottomat toimintatavat juontavat juurensa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimintojen eriytyneistä toiminnoista. Resursseja ei nykyisin käytetä riittävästi hyödyksi. Suomen julkinen sektori on velkaantunut, huoltosuhde heikentynyt eikä palveluita kyetä turvaamaan jatkossa ilmaan suuria poliittis-hallinnollis-taloudellisia muutoksia.

Sote-uudistuksen tavoitteena on saavuttaa laajemmat palvelut, kokonaisvaltaisempi terveys ja hyvinvointi sekä varmistaa kansalaisten yhdenvertaisuus. Järjestelmässä, jossa suomalainen väestö saa sote-palvelut yhdenvertaisemmin ja jossa palvelut on otettu käyttöön toimivasti, tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti, erot hyvinvoinnissa vähenevät. Toimivat palvelut lyhentävät jonoja ja sujuvoittavat hoitopolkuja ja mahdollistavat nopeammat palvelut. Keinona hyödynnetään valinnanvapauden mallia, jossa tuottajana voi olla maakunta, yksityinen yritys tai järjestö ja kaikilla palvelun tuottajilla on sama hinta. Asukkaat voivat hyödyntää asiakasseteliä, joka mahdollista palvelun tuottajilta mm erilaisten palveluiden, toimenpiteiden ja neuvonnan hankinnan. Valintaan saa tarvittaessa apua palveluohjaajalta, neuvontapuhelimesta tai verkkopalvelusta.

Hallituksen esityksessä linjataan myös monipuolisempien lähipalveluiden saantia kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Digitalisaation avulla kotiin tuotavia ja liikkuvia palveluita kyetään hyödyntämään enemmän. Asukkaat voivat täten varata aikoja ja hankkia neuvontaa sähköisen palvelun avulla. Asukkaat voivat myös keskustella virtuaalisesti etänä lääkärin kanssa. Digitalisaation avulla säästetään siis aikaa ja matkustamisen tarve vähenee, mikä on hyödyksi lapsiperheille ja erityisesi vanhuksille, kun neuvolapalvelut ja ikäihmisten palvelut voidaan tuottaa kotiin. Kun palvelu on enemmän aikaan sitoutumattomampaa, voidaan myös vastaanottoaikoja tehdä viikonloppuisin enemmän. Ulkoa ostettujen palveluiden avulla voidaan myös taata kaikille asukkaille palvelu omalla äidinkielellään. Kansalaiset voivat edelleen vaikuttaa sote palveluiden kehittämiseen nuoriso, vanhus, vammaisneuvostoissa ja asiakasraadeissa. Hallituksen esitys sisältää myös niin sanotun julkisen palvelulupauksen alueen asukkaille, jossa selvitetään, miten palvelut kullakin alueella ollaan toteuttamassa. Tällä varmistetaan riittävä informaatio kansalaisille.

 

  Hallituksen tulee pikaisesti hioa tarvittavat epävarmuutta herättävät yksityiskohdat.”

 

Uudistus luo paljon epävarmuutta eri toimijoissa ja sidosryhmissä, erityisesti kunnissa. Kuntaliiton marraskuussa 2017 toteuttamasta Kuntapulssi-kyselystä ilmenee, että kuntakentällä on laajaa epävarmuutta sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutumisesta. Kuntapulssi-kyselyllä selvitettiin näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta, mikäli sote-järjestämislaki ja valinnanvapauslaki toteutuvat nykyisessä esitetyssä muodossa. Keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa olevien kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille kohdennetun Kuntapulssi-kyselyn vastaajista vain neljätoista prosenttia uskoi uudistuksen kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja. Yhteensä 43 prosenttia vastaajista puolestaan arvioi, että hyvinvointi- ja terveyserot eivät kavennu. Hallituksen tulee pikaisesti hioa tarvittavat epävarmuutta herättävät yksityiskohdat, jotta onnistuminen avoinna olevien asioiden osalta voidaan varmistaa ja sote uudistus viimeinkin saattaa voimaan.