Politiikasta

Politiikkaan tulee ihmisiä eri tuloväyliä pitkin, joko politiikanpolun tai järjestö- ja työelämän kautta. Itse edustan kahta viimeistä vaihtoehtoa. Politiikka on toimivaa ja demokratia toteutuu, kun kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on edustusta kaikilta eri tuloväyliltä tulevia ihmisiä. Näin saadaan riittävän laaja-alainen tarkastelukulma ja osaaminen asioihin. Tuota osaamista tulee kuitenkin osata hyödyntää. Erilaisuus tulee nähdä voimavarana!

Seuraava hallituskausi (2019-2023) ja Euroopan Parlamentin kausi (2019-2024) tuovat tullessaan laajoja yhteiskunnallisia muutoksia. Nyt on hyvä aika tuoda uusia näkökulmia,  muuttaa ajatusmalleja ja hyödyntää uusia toimintatapoja, jotta lainsäädäntöä voidaan vahvistaa ja muutokset kyetään jalkauttamaan yhteiskunnan eri tasoille.

 

 Valta ei ole koskaan hyvää, ellei sen haltija ole hyvä.”

– Martin Luther King –

Muutos on välttämätön

 

Poliittinen kulttuuri uudistuu – onneksi

Kansalaiset edellyttävät yhteiskunnalliselta keskustelulta ratkaisukeskeisyyttä, tulevaisuusorientoineisuutta ja asiallisuutta. Nykyiseen riitelykulttuuriin ollaan täysin kyllästyneitä ja siksi uudentyyppisiä poliittisia liikkeitä alkaa nousemaan kuin sieniä sateella.

Vanhakantaisen joko-tai –tyyppisen hallitus-oppositio riitelyn aika on ollut ohi jo kauan sitten, vaikkakin rakentavalle väittelylle on tilansa. Musta-valkoinen joko-tai keskusteluasetelma harvoin tarjoaa mitään uutta, vaikka se tuokin tullessaan värikästä keskustelua. Keskustelun harmaantasot on liiaksi häivytetty, jolloin asioita eteenpäin vievät vaihtoehdot ovat vähissä. Vaihtoehtojen ollessa vähissä koitetaan miellyttää monia tahoja ja keskustelu kääntyy usein sekä-että tyyliseksi. Kun  ”otetaanpa sekä tuota että hiukan myös tätä” odotetaan sillä saavutettavan tuloksia. Tällainen keskusteluasetelma ei kuitenkaan tarjoa riittävän laaja-alaista asioiden huomioon ottamista. On ollut ilo havaita, että yhä useammalla yhteiskunnallista keskustelua käyvällä kansalaisella on taitoa tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta. Keskusteluissa pyritään nostamaan esiin uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Keskusteluissa pyritään ”thinking-out-of-the-box” ajatteluun, jolle moniulotteisuus on tunnuksenomaista. Tätä keskusteluasetelmaa tulee laajentaa ja keskustelun ja toimintatapojen uudistusta kaivataan erityisesti luottamushenkilö organisaatioissa.

 

Holistisemman hallintomallin on yleistyttävä

Meneillään olevat laajat hallintouudistukset tuovat toteutuessaan uudenlaisen hallintojärjestelmän Suomeen. Tulipa uusi hallinnontaso tai ei, on yhteistyötä eri sidosryhmien ja toimijoiden välillä tulevaisuudessa lisättävä, kuten useissa maissa maailmalla on jo tehty, jotta yhteiskunnan niukat voimavarat saadaan täysimittaisesti ja kustannustehokkaasti käyttöön.

Liian sektorimainen toimintatapa on edelleen vallitseva ja estää tuomasta innovatiiviset ratkaisut esille. Ajatusten lähtiessä alhaalta-ylöspäin kehittyen amebamaisesti moniulotteiseen yli rajojen olevaan toimintatapaan uudistaa, ei ainoastaan ajatusmalleja, vaan myös rakenteita ja estää liiallisen polkusidonnaisuuden. On useita maita maailmalla, jotka ovat kehittävät yhteiskuntaansa jo parin vuosikymmenen ajan uudenlaisilla toimintatavoilla ja kaiketi siksi ovat meitä edellä kilpailukyvyssään.

 

Johtamisen osaamista luottamustoimissa on vahvistettava

Tuleva yhteiskunta moninaistuu vauhdilla. Moniulotteisuus, moniarvoisuus ja moniosaaminen tuo tulleen toimintaympäristön, joka haastaa johtamisen. Johtamisen maailma on täynnä erilaisia ismejä. Ismit ovat kuitenkin luotu kehittämisen ja muutosten työvälineiksi. Saattaa vaikuttaa sirpaleiselta, mutta osaava käyttäjä hyödyntää eri malleja sujuvasti moninaisiin johtamisen tilanteisiin.

Suomi on tekemässä yhtä suurimmista hallintouudistuksistaan moniin vuosisatoihin. On aika keskittyä miettimään, miten uusi hallintojärjestelmä ohjautuu ja minkälaista johtamista tarvitaan. Muutos on laaja ja moniulotteinen, joka vaikuttaa virkamiesten lisäksi erityisesti luottamushenkilöihin. Heiltä edellytetäänkin aiempaa tiiviimpää tietoutta muutoksien tuomista mahdollisuuksista ja haasteista. Ne noin 9 000 luottamushenkilöä, joiden vastuulla yhdessä virkamiesten kanssa on jalkauttaa uudistukset kentälle, ovat avainasemassa järjestelmän onnistumisen tasosta.

Lainsäädännön on edellytettävä luottamushenkilöiltä osaamista strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta. Lainsäädännöllä on turvattava osaamisen taso uusissa haasteellisissa tehtävissä.

Jokaisen poliitikon tulee olla omalla tavallaan tulevaisuudentutkija

Tulevaisuutta on osattava ennakoida, jotta alati ja nopeasti muuttuvaa toimintaympäristöä voi ymmärtää. Poliitikkojen päätöksenteon avulla kansalaisille pyritään luomaan turvattu tulevaisuus. Maailma, jossa lapsemme ovat äänestäjiä ja vaikuttajia, on täysin toisenlainen kuin maailma, jossa nyt elämme. Päätöksentekijän tulee hallita työkaluja, joissa tulevaa toimintaympäristöä osataan tulkita. Tulkintaa ei saa jättää vain virkamiehille.

Megatrendien, heikkojen signaalien ja villien korttien ymmärrys ennakointivälineenä on välttämätön, sillä alati kiihtyvät muutokset toimintaympäristössä ovat arkipäivää. Myös maakunta ja kuntatasoilla tulee olla tulevaisuus valiokunnat.

 

Terveys oltava arvona seuraavassa hallitusohjelmassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset tulevat olemaan keskeisesti kartalla seuraavien vuosikymmenien aikana tulevien rakenteellisten uudistusten johdosta. Ottaa aikansa ennen kuin muutokset on saatu organisaatioissa toimimaan. Terveys ja hyvinvointi tuleekin olla keskiössä kaikissa politiikan sektoreissa.

Tämä edellyttää laaja-alaista politiikkaohjelmien HiaP –strategian uudelleen organisointia. Suomi lanseerasi ”terveys kaikissa politiikoissa” strategian jo edellisellä EU:n puheenjohtajakaudellaan. Nyt strategia on päivitettävä, laajennettava ja otettava moniulotteisempana seuraavalle puheenjohtaja kaudelle tavoitteeksi.

 

Mikro ja pk-yritykset sinnikkäitä sissejä siivoojista sijoittajiin

Tulevaisuuden talouskasvu on mikro ja pk-yritysten varassa. Suomalaisissa mikroyrittäjissä on voimaa ja vahvuutta. Niiden työllisyyttä ja vaurautta edistävä vaikutus on huomattava. Yritysten toimintaedellytyksiä on edelleen vahvistettava uudenlaisten toimintamallien avulla. Erityisesti terveysteknologia ja ympärisöteknologia yritykset tulevat tarjoamaan kasvun mahdollisuuksia.

Itsekin mikroyrittäjänä kansainvälisessä toimintaympäristössä toimineena ymmärrän heidän sielunmaailmaansa. Kuvailinkin usein koulutuksissa näitä pienyrityksiä 4S:n strategialla. Suomalainen yrittäjä on ”sinnikäs sissi siivoojasta sijoittajaan”.  He sukkuloivat vilkkaana virtaavassa koskessa, soutaen ja huovaten voidakseen selviytyä pyörteisestä toimintaympäristöstä.

Monet kansalaiset näkevät nykyisen markkinamallin hirviönä, jota viimeiseen asti tulee vastustaa, koska se edellyttää yritysten ja kilpailun läsnäoloa. Kilpailu on hyvästä ja tuo poikkeuksetta myös kansalisille hyötyjä hintojen kautta. Markkinamallin edut tulee nostaa enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, työllisyyttä ja investointeja lisäävänä ja kasvua ja kansainvälistämistä edistävänä tekijänä.

 

Järjestöjen asemaa yhteistyökumppanina vakinaistettava

Suomessa järjestöjen, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema on ollut  vahva. Tulevien muutosten myötä niiden asemaa on entisestään vahvistettava ja vakinaistettava yhtenä keskeisenä palveluntarjoajana.

Vaikka sote siirtyykin maakuntiin on kuntiin jäävä kansanterveydellinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ jatkuttava ja vahvistuttava. Tässä kunnat voivat tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä järjestöjen paikallisosastojen kanssa. Järjestöt tuottavat ennaltaehkäisevää palvelua ja pystyvät aktivoimaan kansalaisia oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Järjestöjen rooli erityisesti kansanterveyttä ja terveyden edistämistä ohjaavana seikkana tulee huomioida ei vain valtakunnallisesti vaan myös alueellisesti ja paikallisesti.